Keskiaikamarkkinoiden saalis oli ihan kiva:

Kassillinen eestiläistä Hiiu Vill:n lankaa:

Ei todellakaan hinnalla pilattua tavaraa... En tiedä onko liike Brinkkalan pihalla auki muutoinkin, mutta huomenna vielä ehtii mukaan markkinahumuun hamstraamaan lankaa!

Päivän helmi on Pirjo Pauluksen lautanen:

Se on vaan niin tyylikäs!

Kai maar määki sitte ku kaik muutki on kenunu juhannuksen viettoa. Se män otsikon mukasest. Kirjaimellisest:

Tää on jo ihan uskomatonta!

Tämä on niin törkeää!

Mua ja kaveria on kanssa kerran uhkailtu baarin vessassa monta, monta vuotta sitten (äiti, älä saa slaagia), kun kehdattiin puhua ruotsia keskenämme. Eivät vaan pikkulikkarukat tienneet ettei mulle kannata ruveta uhkailemaan baarissa, jossa henkilökunta oli jokseenkin tuttua... Ritti poken nimen mainitseminen ja lähtivät koko konkkaronkka nopeasti ja häntä jalkojen välissä pois koko puljusta :D

Johanna, du kommer säkert ihåg lilla händelsen...?! :D

Lisää.

Vielä lisää.

Mutta missä on "suomenkielisen" median kannanotot ja uutisoinnit?!!!

Plyyshi ja velour ei ole sama asia. Vaikka molemmissa on samettinen nukkapinta, niin materiaaleilla on yksi isokin ero: plyyshi on kudottu kangas ja velour neulottu eli se joustaa!

Plyyshiä käytetään pääasiassa sisustukseen, lähinnä verhoiluun (?) ja siitä velourista tehdään niitä vaatteita.

Ugh, olen puhunut.

Jollen ole yli kymmeneen vuoteen enää ajanut mopolla, niin ei liene ihme jos sitten karkaa käsistä… Eikö?!

Tikrun vinkistä eksyin Hobboksin sivuille ja tilaukseen meni heti muutama erittäin himottu kirja:

Ja nyt on pää niiiiin täynnä ideoita! Mistä saisi lisää aikaa?!

Keskivikkona huristelin vielä aikaa uhmaten postiin ennenkuin piti viilettää töihin! Pakko! Postissa oli mua odottamassa paketteja useamman kilon verran! Pakko saada kotiin ennen Juhannusta!

Jäi eilen vielä raportoinnit tekemättä, kun huushollista ei löytynyt toimivia pattereita kameraan! Piti jaksaa odottaa patterien latausta vielä yön yli! Maltoin kuitenkin olla avaamatta vaihdon pakettia ennenkuin kamera oli valmiina actioniin :)

Ison laatikon sisältä paljastui kasa pieniä paketteja:

Ja päällimmäisten pakettien alta paljastui vielä lisää paketteja:

Ei mene kyllä vieläkään mun ymmärrykseen että miten paljon tavaraa siihen laatikkoon oli ängetty! Eihän niitä saanut kaikkia edes mahtumaan samaan kuvaan! Eli jaoin sisällön kolmeen osaan: herkkuun, pehmeään ja pikkunippeliin.

Käyn heti ekana herkkuosion kimppuun, niin että pääsen sitten ihan käytännössäkin sen herkun kimppuun :D

Geisha-suklaarasia, orgaanista ”delux” kaakaota (mulla käytössä normaalisti ihan vaan marketin O’boyta tai Nesquickiä – viimeksi ostin Euroshopperia, oli pieni pettymys…) ja jotain minkä luulin eka tikkariksi. ”Suklaatikkari” onkin jotain mitä lisätään kaakaoon! Käytetään lusikkana ja liukenee samalla kuumaan juomaan. Maltankohan säästää kunnon kylmille keleille…

Pehmeä osio koostuu langasta:

Virkattu huvi, jonka mallikerrasta en ole vielä päässyt selville… Gjestalin bambu-puuvillasekoitetta, Anchorin viskoosi-bambusekoitetta ja Ullcentrumin Lineaa. Punaista.

Ja sitten sitä pikkunippeliä:

KoolAideja, kasvonaamioita, Chibi, lisää nuppareita ja hakaneuloja, Filatin kesänumero, kirja – tän on pakko olla parin itse väsäämä! Eikö? Onko marmoroitu paperikin omaa käsialaa! Tää on se ehdoton helmi!!! – ja ”rusettikone”. En ole edes tajunnut tarvitsevani ”rusettikonetta”! Aivan huippu! Ennen on tullut väännettyä rusetteja ihan vaan näppituntumalta. Chibi on oiva lisä mun neulerasiaan, nyt siellä neulat on pitkin pohjaa sulassa sovussa hakaneulojen ja virkkuukoukkujen kanssa. (Olen kyllä ostanut kyseisen kapistuksen lahjaksi, mutten älynnyt että tarviin itsekin sellaisen…) KoolAidit on kanssa uusi tuttavuus. Kuten myös kasvonaamiot! Ja Filatia selasin lehtihyllyllä, kunnes oli pakko päättää että aionko ehtiä seuraavaan bussiin vai menenkö jonottamaan kassalle… Onneksi päätin ehtiä bussiin :D

Miten ihmeessä mä nyt maltan keksittyä ompeluun?!!! Ehkä olisi kuitenkin pitänyt jättää ne paketit sinne postitätien hoiviin Juhannuksen yli…

Vkonloppuna jatkuivat värjäysharjoituset!

Jatkoin taas lupiineilla. Ja niitähän olisi edelleenkin ojanpenkat pullollaan... Lankana edelleen luonnonvalkoinen Nalle. Tällä kertaa lopputuloksesta tuli tämän näköistä:

Vasemmalta oikealle (valkoinen vyyhti oikeassa laidassa esimerkkinä lähtökohdasta...):

1. Lupiininkukkaliemi ilman puretusta

2. Lupiininkukkaliemi alunapuretuksella

3. Lupiininkukan jälkiliemi alunapuretuksella

Tuli himpun verran sinertävämpää lankaa kuin edellisellä kerralla. Kuvassa on ainakin mun ruudulla hieman liian turkoosi... Pistetään vielä vertailun vuoksi kuvaa kummastakin alunapuretuksella värjätystä langasta:

Vasemmanpuoleinen siis uudempi värjäys ja keskimmäinen vyyhti viikon takainen.

Testasin myös kahvilla värjäystä... Ja toiste jätän tekemättä:

Tuli likaisen näköistä lankaa! Kuvassa oikeanpulimmainen on puretettu alunalla. Nämä vyyhdit nakkasin uudelleen väriliemeen: koivunlehtiliemeen!

Koivun lehdillä sai todella upeaa ja vahvaa keltaista:

Vasemmalta oikealle:

1. Kahvilla kertaalleen värjätty, ilman puretusta, ja koivunlehden jälkiliemeen nakattu

2. Alunapuretuksella kertaalleen kahvilla värjätty ja nakattu koivunlehden jälkiliemeen

3. Koivunlehtiliemi, alunapuretus

4. Sama kuin 3.

5. Koivunlehtiliemi ilman puretusta

Ei kyllä hirveän suurta eroa onko ensin leikitty kahvilla... Mun silmissä paras sävy tuli ilman puretusta. Mutta muuten värit ei kyllä ole ollenkaan mua... :D

Sunnuntaina piti vielä vähän leikkiä kemikaaleilla:

Vasemmalta oikealle:

1. Seiskaveikkaa (luultavasti) ilman puretusta koivunlehtiliemessä - kuvasta ei kyllä näe että on oikeasti sellaista vauvan vaaleankeltaista

2. Alunapuretus ja koivunlehtiliemi + rautavihtrilli

3. Alunapuretus ja koivunlehtiliemi + rautavihtrilli

4. Koivunlehtiliemi + rautavihtrilli ilman puretusta

Niin uskomattomalta kuin kuulostaakin niin 2. ja 3. saivat täysin saman käsittelyn! Lankakin on samaa ja kuitenkin tuli ihan eri vihreän sävyt. 2:n on erittäin mun näköinen oliivinvihreä. 3:n oikeasti enemmän vihertävä, ihan kiva sävy. Mutta alunalla sai ehdottomasti kivempaa vihreää sävyä.

Nyt nästä sitten pitäisi saada tehtyä jotain...

Perjantiana odotti taas oven takana yksi iso kirjekuori! Kuoressa komeili Laura Laineen muoti/vaate-aiheiset postimerkit:

Kuorta ja sisällä olevaa korttia koristi lisäksi Gerberat, jokta sointuivat sisällön väriin. Ja sisältönä siis Donna Leonin Kuolema väärissä vaatteissa -pokkari:

Tämä oli se parista kertova osa. Mun pari on siis Italia fani. - Jo postimerkki valinta, mutta varsinkin kirjan nimi on kyllä niin mua varten valittu ;D

Sain vielä sähköpostiakin parilta, jossa hän kertoi hieman taustaa tuohon kirjaan. Niin ja lupaili ettei ole hirveän väkivaltainen... Ei kyllä olisi haitannut mua pätkääkään. Kirjoissa tahtoo mennä vähän niin, että mitä väkivaltaisempi sen parempi (Tällä hetkellä oon ihan viime metreillä Enkeleissä ja demoneissa... ja siitä kirjasta ei kyllä väkivaltaa puutu!). Leffoissa ei sitten niinkään... Hieman vanhemmat leffat, joissa jätetään jotain katsojan oman mielikuvituksen varaan on paljon parempia.

Oven takana odotti iso kirjekuori! Kortissa, joka on just niin mun näkönen (vaikken pahemmin Muumeista välitäkään...), lupailtiin sisällön olevan esimakua tulevasta.

Ensin sisältö näytti tältä:

Mahdollisesti vihjettä väriteemasta...?! Pinkkiä? Vihreetä? Ehkäpä jopa turkoosia...? Erittäin mun värisiä. Lautasliinatkin passaa mun uuteen keittiöön aivan täydellisesti!

Pinkeistä papereista kuoriutui oivia apuvälineitä:

Näitä tarvitaan aina!!!

Todistusaineistoa:

1. Johonkin kummaan ne nupparit tuntuu aina katoavan... Tällä hetkellä neulatyyny on lähes tyhjä:

"Normaalisti" tyyny on täynnä. Ja kuvaamisen jälkeen siivosin tyynystä vielä ne kaikki vääntyneet versiot. Eli nupparit tuli tarpeeseen!

2. Niitä hakaneulojakaan ei ole koskaan liikaa.

Kuvassa pari kappaletta keskeneräisistä töistä. Laskin että tuossa on sellaiset 30 hakaneulaa... eikä tuossa ole edes ne kaikki keskeneräiset työt... Eli hakaneulat vasta tarpeeseen tulikin!

Helmiäkään ei ole koskaan liikaa. Vaikka niitä tursuaisi lokerikosta niin ettei meinaa saada laatikoita kiinni... Nyt justiinsa on työn alla taas tekele johon niitä kuluu ja varasto pienenee.

Mutta toi kortti on kyllä niin mahtava! Pääsee jääkapin oveen kunniapaikalle!